Aloitin melonnan 9-vuotiaana Lahdessa Vesisamoilijoiden melontakurssilla. Kavereiden mukana tuli Joutjärvelle lähdettyä ja sillä tiellä olen edelleenkin. Aktiivisesti ja tavoitteellisesti aloitin melontaharjoittelun 14-vuotiaana.
Melonnan lisäksi en ole kilpailut muissa lajeissa, mutta nuorena tyttönä harrastin naisvoimistelua ja vanhempani opettivat minut hiihtämään jo alle kolme vuotiaana! Nykyään lajiharjoittelun lisäksi harjoitteluni pitää sisällään hiihtoa, uintia, juoksua, sauvalenkkejä ja voimaharjoittelua punttisalilla sekä lihashuoltoa.
Urani kohokohtia tähän mennessä ovat olleet Ateenan olympialaiset vuonna 2004 ja ensimmäinen MM-mitalini kesällä 2006. Päätavoitteeni on tällä hetkellä Pekingin Olympialaiset 2008, mutta saatetaanpa minut nähdä vielä Lontoossa 2012.
Tällä hetkellä olen oikeastaan täyspäiväinen urheilija. Opintoni Tampereen teknillisessä yliopistossa etenevät täysin urheilun ehdoilla, eli hitaasti mutta varmasti.
Huippu-urheilijana tiedän, että välillä pitää harjoitella niin että menee tuskan ja kivun puolelle - se on välttämätöntä kehittymisen kannalta. En missään nimessä tue väkivaltaa, en henkistä, fyysistä enkä myöskään tarkoita kivulla sairauksista aiheutuvia kiputiloja. Haluan kuitenkin viedä eteenpäin "Kipu on kaveri"- viestiä, että kansainvälistä tasoa lähestyvät nuoret melojat ja muidenkin lajien nuoret kilpailijat ymmärtäisivät, miten tärkeää on ajoittain harjoitella niin, että treenin jälkeen tuntee todella tehneensä jotain.